KESKUSTAN PERÄPOHJOLAN PIIRIN PIIRIKOKOUSPUHE

Eduskuntavaaliehdokas Outi Keinänen

ARVOISAT PUOLUEJOHDON EDUSTAJAT, HYVÄT KANSANEDUSTAJAT JA PERÄPOHJOLAN KESKUSTAVÄKI

Meidän Keskustalaisten voima tulee maakunnista. Voimamme on sukupolvesta toiseen siirtyneessä Keskustalaisessa perinnössä, niissä aatteellisissa juurissa, joista ammennamme ratkaisuja vaikeinakin hetkinä. Tämän aatteen yhdistävä voima ja ihmisten asialla oleminen antaa toiminnallemme kestävän arvopohjan. Arvojen tulisi ohjata kaikkea toimintaamme. Kuten aikaisemmat sukupolvet ennen meitä, me teemme omalla työllämme kotiseudustamme Peräpohjolasta ja Lapin maakunnasta hyvän paikan elää sekä itsellemme että tuleville sukupolville.

Meillä on edessämme paljon haasteita, mutta myös valoisia tulevaisuuden näkymiä. Vaaliteemojani pohtiessani totesin, että hoitaessani jo lähes parinkymmenen vuoden ajan monenlaisia keskeisiä luottamustehtäviä sekä kunnallisella, seutukunnallisella että maakunnallisella tasolla, en ole vain yhden tai kahden asian ihminen. Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana hyvin laajasti monenlaisten asioiden päätöksenteossa ja sitä kokemusta voi nyt hyödyntää.  

Koko Lapin asiat ovat tulleet minulle tutuksi toimiessani Lapin liiton hallituksessa ja valtuustossa sekä lisäksi maakunnan yhteistyöryhmässä ja pelastuslautakunnassa. Olen saanut kunnian olla myös Lapin liitossa Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Kiitos haasteellisten ja monipuolisten luottamustehtävien, minulle on kehittynyt kokonaisnäkemys koko maakuntamme asioiden hoitamiseen ja yhteisten etujemme puolustamiseen.

 

Hyvä piirikokousväki!

OLEN VAHVASTI IHMISTEN ASIALLA – TAVOITTEENANI ON ELINVOIMAINEN JA TURVALLINEN LAPIN MAAKUNTA.

Ihminen ja ihmisyys ovat Keskustan arvomaailmassa keskeisimmällä sijalla, kuten  myös minun arvomaailmassani. Ihmisten hyvinvointi koostuu monista osatekijöistä, joihin poliittisella päätöksenteolla on suuri merkitys. Tavoitteena on hyvä elämä kaikkina ikäkausina. Tunnen sekä Lapin että Peräpohjolan ihmisten elinolosuhteet kylistä kaupunkeihin. Tavoittelen omalla työpanoksellani, yhteistyössä muiden kanssa, maakuntamme ihmisille turvattua tulevaisuutta.

 

Arvoisat kuulijat

Maakuntamme tulevalle kehitykselle on luotava otolliset puitteet niin, että yritystoiminta on kannattavaa ja uusia työpaikkoja syntyy sitä kautta koko alueelle. Tärkeää jo olemassa olevalle ja kannattavalle yritystoiminnalle olisi saada jatkajia, yrittäjien eläköityessä. Olen samaa mieltä ministeri Pekkarisen kanssa, että Suomen valtion pitäisi harkita oman yhtiön perustamista kaivostoimintaan. Ei ole väärin, että aluepolitiikalla voitaisiin turvata esimerkiksi malmien jatkojalostusta ja ratkaista malmikuljetuksia suomalaisten eduksi. Miksi meidän pitäisi toimia vain kaivosteollisuuden siirtomaana. Kaivosteollisuuden edistäminen ja energian tuotannon monipuolistamiseksi tehtävät investointipäätökset vaikuttavat suuresti aluetalouteemme.

Energiaratkaisut vaikuttavat varsinkin teollisuutemme kilpailukykyyn ja uuden ydinvoimalan rakennusluvan myötä syntyi päätös Outokummun toiminnan laajentamisesta Torniossa. Simoon odotamme siis Fennovoiman ratkaisua ja Kemiin biodiesellaitosta. Rajayhteistyöhön ja matkailuun panostaminen ovat koko Lapin kehitykselle oleellisia kysymyksiä. Tornio - Haaparanta rajayhteistyö on malliesimerkki muillekin alueille. Isot tunturikeskukset ovat elintärkeitä Lapin talousvetureita, mutta matkailun kehittämistä voidaan laajentaa ja monipuolistaa enemmän koko Lappiin.

Keskustan hallituskaudet ovat luoneet pohjan maakuntamme positiiviselle kehitykselle. Alueemme kansanedustajan Hannes Mannisen voimakas panostus kuntatalouden ratkaisuihin ja erityisesti voimalaitoskunnille tullut yhteisöverokertymän lisäys ovat olleet vauhdittamassa osaltaan Lapin kuntien talouden vahvistumista. Hyvälaatuisen, kotimaisen lähiruuan tärkeyden korostaminen ja sen tuotannon turvaaminen on myös puolueemme tärkeimpiä tehtäviä. Ruuan arvonlisäveron laskeminen tällä vaalikaudella oli erittäin tarpeellinen toimenpide. Meillä Peräpohjolassa on vahvoja maaseutupitäjiä, joiden elinvoimaisuus tulee turvata.

Olen tätä viime vuosien kehitystä saanut seurata ja olla keskeisesti siinä mukana Tornion kaupungin luottamustehtävissä sekä Kemi-Tornion seutuhallituksessa.  Työtä on tehty samalla tavoin Keskustavetoisesti ja vastuullisesti monissa kunnissa. Monien kipeidenkin ratkaisujen avulla kuntien päättäjät ovat joutuneet laittamaan käyttötalousmenoja kuriin. Kehittämisen varaa on silti. Lähinnä kilpailuttamista ja hankintapäätöksiä tulisi kunnissa kehittää siten, että niin tuotteiden kuin palvelujen ostoissa alueen omat yritykset olisivat vahvoilla. Paikallista yritystoimintaa tulee voida huomioida paremmin hankintoja tehtäessä.   

Huonoja puoliakin yhteiskunnan kehityksestä löytyy. Ongelmien ratkaisukeinona valitettavasti liian usein on ollut palvelujen keskittäminen kuntakeskuksiin, maakuntakeskuksiin tai kasvukeskuksiin. Lapin ja Peräpohjolan maaseudulla asuvat ihmiset ovat olleet häviäjiä.  Peruspalvelujen saatavuuden suhteen suomalaisten tulisi olla tasa-arvoisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta. Kunnissa tulee voida säilyttää tärkeimmät peruspalvelut lähipalveluina. Koulutuslautakunnan puheenjohtajana olen myös sitä mieltä, että valmisteilla olevalla perusopetuksen uudistamisella ei saa lisätä kuntien kustannuksia.

Olen Peräpohjolan edustajana saanut taistella Lapin liitossa toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuudesta sekä alueemme erikoissairaanhoitopalvelujen säilymisen puolesta. Meidän täytyy löytää ratkaisut näiden toimintojen turvaamiselle koko Lapissa siten, että palvelut eivät karkaa maakunnastamme muualle.  Maakunnassamme tulee jatkossakin saada laadukasta koulutusta ja osaavaa erikoissairaanhoitoa kummassakin maakuntakeskuksessa niin Kemi-Tornion kuin Rovaniemen alueella.

Yleisradion paikallistoimitukset on myös säilytettävä. Peräpohjolan ja Lapin ihmisten asiat ovat myös oman uutisointinsa arvoisia, niin radiossa ja televisiossa kuin omien maakunnallisten ja paikallisten lehtiemmekin välityksellä.

Valtion työpaikkojen menetys Lapissa, pitemmällä aikavälillä, on ollut järkyttävän suurta. Vuosina 1995 - 2007 Lappi menetti yhteensä 1768 valtion työpaikkaa. Niitä korvanneet valtion virastojen hajasijoitukset viimevuosina ovat keskittyneet pääsääntöisesti vain Rovaniemen alueelle, Kemi-Tornion alue toisena maakuntakeskuksena on jäänyt muutamaan työpaikkaan.

Palvelujen saatavuuteen ja ihmisten turvallisuuteen sekä toimeentuloon kuuluvat olennaisena osana Lapin tiestön kunnossapito ja rataverkoston ylläpito sekä julkisen liikenteen tukeminen. Lentoliikenneyhteyksien lisäys ja satamien kehittäminen vaikuttavat elinkeinoelämään ja matkailuun.  Juuri saatiin päätökseen Tornion ja Kemin välinen moottoritiehankkeen loppuosa Kemissä. Minulla oli tilaisuus Torniossa ja Kemissä keskustella Liikenneministeri Anu Vehviläisen kanssa mm. perustienpidon määrärahojen lisäämistarpeista ja ratainvestointien tärkeydestä Lapille. Lapin pelastuslautakunnassa olemme pohtineet seurauksia koko Pohjois-Suomen hätäkeskuksen toiminnan keskittämisestä Ouluun. Se voi vaarantaa ihmisten turvallisuutta Lapissa. Pelastustoimen resurssien turvaaminen laajassa maakunnassa on välttämätöntä.

Kuntatalouden viimeaikaiseen parempaan kehitykseen me emme kuitenkaan voi tuudittautua, päinvastoin. Luvassa on erittäin haasteellisia vuosia, johtuen valtion velkaantumisesta ja väestön ikääntymisestä. Eduskuntavaaleja Keskustalla ei ole varaa hävitä, muuten keskittämispolitiikka kiihtyy ja elämä Lapissakin vaikeutuu. Keskustan tulee säilyttää asemansa. Tavoitteena Peräpohjolan alueelta on kaksi Keskustan kansanedustajaa. Toinen heistä on nyt nainen.

 

Hyvät keskustalaiset vaikuttajat!

Väestön ikääntymiseen ei ole varauduttu riittävän hyvin. Kymmenen vuoden kuluttua suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Ratkaisut tulee löytää yhteiskuntapoliittisen kestävän kehityksen turvaamiseksi.

Väestön ikääntymisen johdosta meillä tulee olemaan entistä vähemmän työssäkäyviä suhteessa huollettavien määrään. Työuria on saatava pidennettyä molemmista päistä. Nuorien tulisi valmistua nopeammin työelämään ja työelämänkaari tulee olla sovitettavissa yksilöllisiin elämäntilanteisiin siten, että se motivoi jatkamaan pitempään työelämässä.

Työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen on panostettava entistä enemmän. Tästä minulla on hyviä kokemuksia Tornion kaupungin henkilöstöasioista vastaavan kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston puheenjohtajana ja työssäni toiminnanjohtajana.

Suuria kysymyksiä tulevat olemaan juuri sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus ja samalla näiden palvelujen riittävyys ja laatu kysynnän kasvaessa.  Olen toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä pian kolmekymmentä vuotta. 

Olen saanut vaikuttaa oman alani valtakunnallisessa luottamustehtävässä, Vanhustyön keskusliiton hallituksessa, lähes pari vuosikymmentä. Keskusliitolla on n.350 jäsenjärjestöä ympäri Suomen ja se on mm. asiantuntijaelin, jolta pyydetään lausunnot lainsäädännössä valmisteilla oleviin muutoksiin, jotka jollain tavalla koskettavat ikääntyvän väestön palveluita tai elämää. Vanhustyön Keskusliitto on käynnistänyt jo vuosia sitten keskustelun mm. vanhuspalvelulaista ja siihen liittyen ikäihmisten oikeudesta palveluihin. Tälle vuosien aikana kertyneelle tietotaidolleni on nyt tilausta.

Seuraavaan eduskuntaan tarvitaan niitä, jotka tuntevat sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää hyvin ja erityisesti kykenevät hahmottamaan väestön ikääntymisen haasteet, mutta myös mahdollisuudet. Seniori- Suomi on haasteineen oven takana odottamassa ratkaisuja päättäjiltä.

Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan myös nuoriin ja lapsiperheisiin. Heidän asiansa koskettavat minua erityisen henkilökohtaisesti neljän oman lapseni ja yhden lapsenlapseni kautta. Nuorten työllisyyden parantaminen ja nuorisotyöttömyyden poistaminen on ensimmäisiä kiireellisimpiä painopisteitä. Nuorten tulee ammattiin valmistumisen jälkeen päästä heti oikeisiin töihin ja asianmukaisella palkalla. Tällä ikääntyvällä yhteiskunnalla ei ole varaa työttömiin tai syrjäytyneisiin nuoriin.   

Koulutuslautakunnan puheenjohtajana, jonka vastuualueeseen kuuluu myös varhaiskasvatus, olen tullut siihen johtopäätökseen, että lapsiperheissä alle 3 vuotiaat pitäisi voida hoitaa ensisijaisesti kotona. Siihen tulisi perhepoliittisten tukitoimien tähdätä, samoin työelämän joustojen. Perhepoliittiset kustannukset tulisi jakaa sekä nais- että miesvaltaisten alojen työnantajien kesken tasaisesti, jotta naisten tasa-arvo toteutuisi työelämässä paremmin.  

Vanhemmuuden tukeminen ja ohjaus sekä nopea perheiden sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen on tärkeää lasten tasapainoisen kehityksen ja hyvän lapsuuden turvaamiselle. Turvallinen lapsuus antaa hyvän perustan loppuelämälle. Isovanhemmilla, työuransa jälkeen voisi olla suurempikin rooli lastenlastensa elämässä, siinä olisi merkittävä voimavara käytettäväksi ikääntyvässä yhteiskunnassa. Poliittisilla päätöksillä tätäkin on mahdollista kannustaa.

Monilla muillakin tavoin ikäihmiset voivat olla voimavarana, mutta se edellyttää asenteiden muutosta yhteiskunnassamme. Kokemuksen ja elämänviisauden arvostaminen elämän eri alueilla ja työelämässä tulisi nostaa sille kuuluvaan arvoonsa. Seniorikansalaisten panosta tarvitaan kipeästi tulevaisuudessa joka sektorilla.

 

Hyvät naiset ja miehet

Luotan myös siihen, että tulevissa eduskuntavaaleissa naiset Peräpohjolassa ja koko Lapissa luovuttavat turvallisin mielin valtakirjansa naiselle, joka tuntee oman kokemuksen kautta naisen elämänkaaren eri vaiheita. Kokemukset yhdistävät ja tasa-arvoinen yhteiskunta luodaan, ensisijaisesti sillä, että naiset alkavat arvostaa enemmän toisiaan. Samalla naiset tulevat arvostaneeksi itseään ja omaa tärkeää rooliaan tässä yhteiskunnassa miehen rinnalla tasavertaisena kumppanina ja yhteiskunnallisena toimijana.

Tietysti kaikki valistuneet ja fiksut miehet luottavat tällä kertaa myös naisenergiaan. Onhan sitä monella Peräpohjolan miehelläkin tullut jo koettua, kuka sen kaapin paikan ainakin kotona näyttää. Voisin kertoa eräästä humoristisesta lahjasta, jonka luovutimme vuosia sitten Karungissa pitkäaikaiselle ja kunnan johtohahmonakin kauan olleelle miespoliitikolle. Se oli seinätaulu, jossa luki, että ”Olen herra talossa, kun vaimo on ulkona”.  

 

Arvoisat aatesisaret ja veljet!

Keskustan järjestökenttä on saatava parempaan iskuun. Tarvitsemme lisää järjestötyötä tekeviä ihmisiä. Järjestötyöstä tulee tehdä mielenkiintoista ja palkitsevaa, ihmisten pitää voida sitä kautta oikeasti vaikuttaa. Poliittisella uralla eteneminen pitäisi tapahtua järjestötyön kautta. Uusi piirihallitus, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset tarvitsevat toimintaansa lisäpotkua. Järjestötyö on kaikilla tavoilla nostettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Yhdessä me olemme vahvoja. Sinä ja minä, me täällä paikallisjärjestöissä olemme yhdessä Keskustapuolueen perustus, sen kivijalka. Puolueen uuden johdon ja erityisesti uuden puoluesihteerin Timo Laanisen toivon tarttuvan tähän järjestötyömme haasteeseen. Tarvitsemme suunnan tarkistusta, paluuta juurillemme ja Keskustan arvojen kirkastamista kaikessa toiminnassa.  Keskustan uudelle puoluejohdolle ja Teille kaikille paikallisyhdistyksissä toimiville toivon voimia ja menestystä työhönne. Onnea myös kilpakumppaneilleni, sitä te tulette tarvitsemaan.