Tämä artikkelini on julkaistu Vanhustyö lehdessä sekä Suomenmaassa, Pohjolan Sanomissa, Torniolaisessa, Lounais-Lapissa ja Meän Tornionlaaksossa syksyllä 2010.

Seniori-Suomen haasteet

Suomessa väestön ikääntyminen tulee olemaan lähivuosien suurin yhteiskuntapoliittinen haasteemme. Hyvinvointivaltiomme turvaverkon tulisi säilyä riittävän hyvänä kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy heidän myötä. Nuoria ei tule työelämään eläkkeelle siirtyvien tilalle yhtä paljon. Huoltosuhde kasvaa ja samalla julkisen talouden kustannukset lisääntyvät aiheuttaen veroasteen nostopaineita.

Tästä johtuu keskustelu myös työurien pidentämisestä. Työurien pidentäminen tulisi aloittaa koulutusjärjestelmiä tehostamalla siten, että nuori olisi jo aikaisemmin valmis astumaan työelämään. Nuorisotyöttömyys on kitkettävä kokonaan ja nuorille pitää järjestää oikeaa työtä oikealla palkalla. Meillä ei ole Suomessa varaa nuorten syrjäytymiseen. Se edellyttää lisäksi parempia perhepoliittisia tukitoimia.

Työhyvinvointiin panostettava 

Työikäisen väestön hyvinvointiin on panostettava, jotta työurat pidentyisivät myös loppupäästä. Sen ohella tulisi motivoida jokaista huolehtimaan omasta terveydestään. Työelämän kiihtyvää muutostahtia ja siitä aiheutuvaa työntekijöiden henkistä ylikuormittumista on syytä hillitä. Työelämänkaareen tulisi luoda joustavia malleja, joiden avulla työssäolo mahdollistuisi eri elämäntilanteissa ja työkyvyn alentuessa.

Työikäisten määrä tulee väestössä alenemaan huomattavasti ja työelämässä joudutaan tekemään merkittäviä tehostustoimia. Nämä rakennemuutokset ovat jo käynnissä. Erityisesti byrokratiaa tulisi purkaa ja työprosesseja yksinkertaistaa, jotta työmäärästä selvitään vähemmällä väellä. ATK ei ole tuonut toivottuja ratkaisuja. Sähköiset järjestelmät ovat vielä yhteensopimattomia. Ylempi ohjaus järjestelmien käyttöönotosta on puuttunut.

Kunnista on siirtymässä lähivuosina paljon työvoimaa eläkkeelle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työvoiman saaminen tulee vaikeutumaan ja kilpailu osaavasta työvoimasta muuttuu globaaliksi. Tästä syystä myös palkkakustannukset alalla tulevat nousemaan. Väestön vanheneminen Suomessa tapahtuu EU-maista nopeimmin.

Toimintakykyä ylläpidettävä 

Kuntouttava ja ennaltaehkäisevä vanhustyö nousee yhdeksi tärkeimmistä ratkaisumalleista. Ikääntyvien hyvän terveydentilan ja toimintakyvyn ylläpitoon on osoitettava lisäresursseja. Ikäihmisille tulisi perustaa kattava kuntoutusneuvolaverkosto, jossa lähipalveluina saadaan terveydentilan seurantaa, palvelutarvekartoitusta sekä nopeaa hoitoonohjausta. Kuntoutus tulisi aloittaa aina ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, eikä vasta osana sairaudenhoitoa. Kuntoutusmalleissa on muistettava ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena.

Seniori- Suomen selviytyminen haasteista edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja suunnittelua yli hallintokuntien rajojen. Seniorikansalaisten asuin- ja elinoloja on parannettava. Hyvä asuinympäristö alkaa kaavoituksen suunnittelusta, lähipalvelujen turvaamisesta ja julkisen liikenteen järjestelyistä. Esteetön asunto ja elinympäristö tukevat ikäihmisten pärjäämistä kotona. Esteettömien asuntojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin sekä sosiaalitekniikan investointeihin täytyy osoittaa jatkossakin valtion edullista rahoitusta ja mm. RAY:n avustuksia.

Kotona-asuminen edellyttää tukitoimia 

Ikäihmisten kotona asumista on helpotettava monin tavoin. Tärkeimpiä ovat käyttäjälähtöisen tekniikan kehittäminen, omaishoidon tukeminen, palvelusetelien laaja käyttöönotto sekä saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon on oltava kokonaisuus, joka tehokkaasti ja taloudellisesti vastaa yhdessä palvelujen kysyntään.

Kotihoidon jälkeen ikäihmiselle vaihtoehtona tulisi olla palveluasuminen, kun omat voimavarat eivät enää riitä. Terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole kenenkään vanhuksen koti. Vuodeosasto tulisi olla ikäihmisellekin vain sairauden edellyttämä hoitopaikka. Vanhuus ei ole sairaus, vaikka toimintakyky heikkenee. Haluamme itsellemme ja läheisillemme turvallisen ja sisältörikkaan elämän myös vanhuudessa.    

Seniori – Suomi selviää haasteista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin panostamalla. Hyvinvoivat seniorit tulevat olemaan yhteiskuntamme voimavara, nuorten ja työikäisten ohella. Suomi tarvitsee näihin asioihin perehtyneitä päättäjiä ja viisaita päätöksiä jo tänään.

Outi Keinänen

toiminnanjohtaja

Vanhustyön keskusliiton hallituksen jäsen