Lähdin ajoissa lauantai-iltana liikkeelle. Ensin halusin mennä katsomaan pikku Pinjaa, joka oli saanut hyppykiikun. Aivan hellyyttävästi Pinja seurasi ja osallistui kaikkeen touhuun, mitä mummo vain keksi kokeilla. Kaikki 5 kk iässä opitut temput ehdittiin esitellä minulle, ennenkuin väsymys vei pikkuneidistä voiton. Ihanaa nauttia lapsenlapsesta.
Alatornion kirkon parkkipaikka oli täyttymässä, vaikka esityksen alkuun oli vielä puoli tuntia. Ihmiset kiiruhtivat kirkon ovelle syntyneen jonon päähän. Minä muiden mukana. Enpä ole sellaista kansanvaellusta ennen kirkkoon päin nähnyt menevän. Alkamassa oli neljän kuoron yhteiskonsertti: "Yhdessä jouluun".
Penkit täyttyivät ja jono ovella jatkui ja jatkui. Kuorolaiset olivat sijoittuneet omille paikoilleen. Näin mieheni hahmon kuorolaisten joukossa. Tätä varten oli harjoiteltu. Puheen sorina täytti kirkon, kunnes viimeinenkin tulija oli sisällä ja ohjelma alkoi. Selestinan tyttökuoro avasi esityksen heleillä äänillään. Esitystä jatkoi Tornion mieskuoro ja Melodonnat. Kamarikuoro Arios lauloi koskettavasti ja puhtaasti Ave Marian. Se sai herkistymään koko kirkkokansan.
Kuoronjohtaja Tarja Vanhalalla oli johdettavanaan peräti kolme kuoroa ja Marika Salminen luotsasi tutun vakuuttavasti Tornion mieskuoroa. Säestyksestä huolehtivat musiikkivirtuoosit Päivi Pulkkinen ja Timo Perkkiö. Kappalainen Raimo Kittilä kertoi joulun olevan kiitoksen ja laulun juhla ja toivotti siunausta meidän kaikkien joulunviettoon.
Alatornion kirkossa kaikuivat tutun Sylvian joululaulun sävelet yhteislauluna mahtavasti. Monien tunnelmallisten kuorojen esittämien joululaulujen päätteeksi neljä kuoroa lauloi yhdessä "Maa on niin kaunis". Se oli kerrassaan upeaa ja sai aikaan valtaisat suosionosoitukset. Olimme saavuttaneet jouluntunnelman yhdessä, täydessä kirkossa, tuttujen joululaulujen herkistäessä mielet. Tästä on hyvä heittää arkiset huolet hetkeksi taakse ja laskeutua rauhallisin mielin juhlan aikaan.
