Kuntavaaliteemani Torniossa

Torstai 27.3.2025 klo 13.31 - Outi Keinänen

Kuntavaaliteemani Torniossa 2025

Ihmisten elämänlaatu koostuu hyvin monista tekijöistä, kuten ihmissuhteista, terveydestä, työstä, opiskelusta, toimeentulosta, asuinolosuhteista, harrastuksista, palveluiden toimivuudesta, luonnosta ja viihtyisästä ympäristöstä.

Olen poiminut muutamia, mielestäni tärkeitä teemoja, joilla haluan Tornion kaupunginvaltuutettuna edistää torniolaisten elämänlaatua kaupungin päätöksenteossa.

1.    Työllä ja koulutuksella elinvoimaa

-    Torniossa tarvitaan uusia työpaikkoja, joiden syntymistä yrityksiin haluan edistää ketterällä ja yritysmyönteisellä kaupungin päätöksenteolla.

-    Tornio on vahva teollisuuskaupunki, jossa Outokummun terästehdas on suurimpana työnantajana. Kaupunkiimme on sijoittunut paljon metalliteollisuuden yrityksiä, puuteollisuutta, suuria maatiloja sekä kaupan ja palvelualan yrityksiä. Olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittymistä tulee tukea.

-    Haluan vahvistaa Torniota monipuolisen yritystoiminnan ja liikenteen keskuksena.

-    Uutena kehityskohteena pidän tarpeellisena edistää matkailun ja siihen oleellisesti liittyvän maaseutuyrittäjyyden ja ohjelmapalveluyritysten syntyä ja kasvua. Siihen meillä Torniossa on erinomaista potentiaalia.

-    Tornio on koulukaupunki, jonka asema tulee säilyttää tulevaisuudessakin. Ammattiopisto Lappian pääkampus sijaitsee kaupungissamme. Lappian koulutuskuntayhtymän merkitys nuorten ja aikuisten kouluttajana, elinvoiman ylläpitäjänä, yritysten, kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyökumppanina on keskeinen asia kaupunkimme elinvoimalle, nuorten jäämiselle kotiseudulle ja yritysten työvoiman saannille ja kasvumahdollisuuksille. Samalla Lappia tarjoaa työelämän kumppanina aikuisille täydennyskoulutusta sekä ammatinvaihtajille monialaisen koulutustarjonnan mahdollisuudet koko Lapissa.  

-    Perinteinen, mutta uudistuva Peräpohjolan Opisto tarjoaa myös hyviä koulutusaloja ja vaihtoehtoja nuorillemme sekä maahanmuuttajille peruskoulun opintoja.

-    Tornion kaupungin lukio on säilyttänyt hyvin vetovoimansa ja se täytyy turvata myös jatkossa laadukkaana toisen asteen oppilaitoksena kotikaupunkimme ja muualtakin opiskelemaan tuleville nuorille.

2.    Palveluilla sujuvaa arkea ja turvaa

-    Varhaiskasvatuksella tuemme perheiden kasvatustyötä ja luomme pienille lapsille turvallisen elinympäristön, kun vanhemmat käyvät töissä. Haluan myös palauttaa käyttöön kotihoidontuen Torniolisän, jotta vanhemmilla on mahdollisuus valita kotihoito alle 2 vuotiaalle lapselleen.

-    Lasten ja nuorten peruskoulun laadukas opetus tulee turvata nykyisellä kouluverkolla ja pienillä opetusryhmillä.

-    Lasten ja nuorten harrastustoimintaan on panostettava jatkossakin ja koulupäivän yhteydessä säilytettävä ilmainen harrastusmahdollisuus. Kaupungin tulee panostaa liikunnan lisäämiseen kaikenikäisille.

-    Erityistä huomiota on kiinnitettävä huumeiden ja päihteiden aiheuttamiin ongelmiin suojelemalla ja tukemalla moniammatillisesti nuoriamme ja puuttumalla heti havaittuihin ongelmiin yhteistyössä.

-    Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää eri tavoin perheitä tukemalla ja palvelumaksuja kohtuullistamalla.

-    Lähiympäristömme esteettömyys ja viihtyisyys tukee kaikenikäisiä, niin lastenvaunuja työntävää vanhempaa kuin rollaattorin avulla kulkevaa ikäihmistä.

-    Lähiluonnon säilyttäminen asuinalueilla on hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja kaavoituksessa on myös huomioitava, että asuinrakennusten tonttikoot ovat riittävän väljiä myös kaava-alueella.

-    Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tulee edistää kaikkien asukkaidemme osalta yhteistyössä järjestöjen kanssa.

-    Ikäihmisten ohjaus, neuvonta, harrastustoiminta ja yhteisöllinen asuminen ovat tärkeitä asioita, joilla voidaan turvata arvokas vanhuus.

-    Yksinäisyyden ehkäisy harrastus-, virike- ja järjestötoiminnalla on tärkeä tavoite kaikenikäisille.

-    Liikenneyhteyksien edistäminen, sekä katujen ja teiden hyvä kunnossapito on tarpeellista liikkumiselle ja arjen sujumiselle. Laajan maaseutumme ihmisille on tärkeää säilyttää mm. yksityisteiden kunnossapitoavustukset.

-    Kyliemme elinvoima ja kaupunkimme vetovoima on Tornion menestymiselle elinehto. Voimme vaikuttaa niihin kaupungin palvelutarjontaa säilyttämällä ja kehittämällä.

3.    Kuntayhteistyöllä uusia mahdollisuuksia

-    Meri-Lapissa on suurta tarvetta ja mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön alueemme edunvalvonnassa niin palvelujemme säilyttämiseksi, liikenneyhteyksiemme kehittämiseksi kuin uusien erilaisten yritysten houkuttelemiseksi ja matkailuelinkeinon edistämiseksi.

-    Nyt ei pitäisi sortua näpertelyyn omissa nurkissa ja keskinäiseen kiistelyyn, vaan laittaa kaikki tarmo Meri-Lapin viemiseen maailmankartalle. Siitä hyötyvät kaikki Meri-Lapin kunnat, että toimimme yhdessä ja yhtenäisten tavoitteidemme puolesta. Tässä on vielä paljon petrattavaa tämän kauden jälkeen.

-    Meri-Lappi on yhtenäinen työssäkäyntialue ja yhteinen työllisyysalue sekä koulutuspaikka. Meillä on alueella oma sairaala puolustettavana, lento- ja raideliikennettä tehostettavana, yritysten toimintaedellytyksiä edistettävänä, koulutuksen järjestäjiä huomioitavana, kulttuuria- ja urheilua tuettavana ja Meri-Lapin houkuttelevuutta sekä markkinointia kehitettävänä.

-    Tulevina vuosina on ajateltava laajemmin ja isompia yhteisiä tavoitteita asettaen, mitä nyt kuluneella kaudella on tehty, jotta pystymme Meri-Lapissa pärjäämään tässä eri alueiden kilpailussa mukana.

-    Meri-Lapin asema Lapin toisena maakuntakeskuksena ei säily itsestään, vaan sen eteen meidän pitää tehdä entistä enemmän kuntiemme välistä yhteistyötä, jotta voimme selättää väestön, työpaikkojemme ja palvelujemme vähentymistä. Negatiivinen kierre voidaan katkaista vain avoimella ja tiiviillä sekä hyvähenkisellä kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden yhteistyöllä, luottamusta kasvattaen.

Olen edelleen innostunut ja valmis jatkamaan Tornion kaupunginvaltuutettuna.

Jos niin haluat, äänestä minua Tornion kuntavaaleissa numerolla 64.

Ja minä käärin taas hihat ja teen hartiavoimin työtä rakkaan kotikaupunkimme Tornion sekä yhteisen Meri-Lappimme hyväksi!

Aluevaaliteemani Lapissa

Torstai 27.3.2025 klo 11.25 - Outi Keinänen

Osaava asiantuntija
Uskottava kokemus
Tekevä päättäjä
Inhimilliset arvot
 KEINÄNEN

Aluevaaliteemani

Puolustan lähipalveluja Lapissa

1.    Terveyttä ja turvallisuutta kaikille

-    Lapin yhteistä edunvalvontaa tulee vahvistaa, koska valtion rahoitusta Laphalle tulisi saada väestömme todellisen palvelutarpeen mukaisesti.
-    Siirtymätasauksesta aiheutunut epäoikeudenmukainen valtion rahoituksen leikkaus tulee korvata.
-    Valtion täytyy jatkossa korvata matkailijoista aiheutuvat pelastustehtävät Laphan rahoituksessa.
-    Lapissa on oltava kaksi toimivaa sairaalaa, joissa molemmissa on ympärivuorokautinen riittävä erikoissairaanhoidon päivystysvalmius, tehohoitoa ja leikkaustoimintaa.  
-    Länskän päivystykseen on palkattava lasten- ja naistentauteihin erikoistuneita sairaanhoitajia sekä kätilöitä osaamisen varmistamiseksi hätätilanteissa.
-    Ensihoitoyksikköjä on lisättävä, jotta ei synny riskiä avun saannin viivästymisestä.
-    Sosiaalipalveluilla on huolehdittava jokaiselle ihmiselle hänen tarvitsemansa perusturva eri elämäntilanteissa, joissa avun, hoivan tai tuen tarvetta tulee.
-    Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, kuten lapsien, nuorten, vanhusten, vammaisten ja mielenterveysasiakkaiden, palvelujen saanti on turvattava inhimillisesti ja laadukkaasti.
-    Lapin pelastuslaitoksella on oltava riittävät resurssit, joilla voidaan suoriutua ihmisten pelastamisesta onnettomuustilanteissa laajassa maakunnassamme.

2.    Inhimillistä vanhustenhoitoa ja hoivaa

-    Ikäihmisten arvokas elämä edellyttää riittävästi palveluasumispaikkoja, kotihoitoa ja tukipalveluja, joita tulee olla tarjolla omassa kotikunnassa.
-    Vanhusneuvolatoiminta tulee järjestää jokaisen kunnan alueella.
-    Kuljetuspalvelujen toimintaa tulee parantaa ja lisätä palvelun asiakaslähtöisyyttä.
-    Kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä tulee tehdä tiiviimmin järjestöjen kanssa.

3.    Keskittämistä vastaan ja lähipalvelujemme puolesta

-    Jokaisessa Lapin kunnassa on säilytettävä väestön tarpeen mukaiset sote- ja pelastuspalvelut.
-    Palveluverkkoa ei ole mahdollisuutta harventaa enempää pitkien etäisyyksien Lapissa, mutta liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla voidaan täydentää palvelujen saatavuutta.
-    Tiiviimmällä yhteistyöllä kuntien, paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa voidaan turvata lähipalveluja ja edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
-    Henkilöstön lähijohtamista ja vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettava sekä hajautettua päätösvaltaa lisättävä palvelualueille ja toimintayksiköihin.

Esittelyni ja taustaani aluevaaliehdokkaana Lapissa

Torstai 27.3.2025 klo 11.18 - Outi Keinänen

Oma esittelyni ja taustaani aluevaaliehdokkaana Lapissa

Osaava asiantuntija
Uskottava kokemus
Tekevä päättäjä
Inhimilliset arvot
 KEINÄNEN

Ihmiset ensin – Vahvasti puolellasi!

Kiitos, että tulit sivulleni tarkemmin tutustumaan ajatuksiini ja aluevaaliteemoihini.  
Minun lupaukseni Sinulle on, että aion edelleen vahvasti puolustaa Lapin hyvinvointialueella ihmisille tärkeitä sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluja, jotta Lappi olisi meille kaikille turvallinen asuinpaikka. Kaikkien meidän Lapin asukkaiden tulee saada tukea, apua ja hoitoa aina silloin, kun niitä tarvitsemme. Olen luonteeltani sitkeä taistelija, enkä luovuta helposti, kun asiat vaativat jämerää ja rohkeaa toimintaa ja työtä. Siitä löytyy todisteet kuluneelta kaudelta aluehallituksen ja aluevaltuuston pöytäkirjoista. Puolustan alueellista oikeudenmukaisuutta, inhimillisyyttä ja ihmisarvon kunnioittamista sekä lähipalvelujen turvaamista ja demokratian toimivuutta kaikissa tilanteissa.

Lapin hyvinvointialueella on vielä paljon kehittämistyötä tehtävänä, jotta palvelut saadaan toimimaan sujuvasti ja inhimillisesti. Päätöksentekoa tulee hajauttaa ja viedä lähemmäs asiakastyötä. Suurin uhka elintärkeille sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluillemme on valtion rahoituksen riittämättömyys asukkaidemme palvelutarpeeseen verrattuna. Nykyinen hallitus on kiristänyt hakemaan suuria säästöjä liian nopeasti ja se on heikentänyt palvelujemme tasoa ja aiheuttanut erittäin ikäviä palveluverkkopäätöksiä. Säästötarpeita on lisännyt Lapille epäoikeudenmukaiset siirtymätasauksen aiheuttamat valtionrahoituksen leikkaukset, joista on aiheutunut 60 % Laphan alijäämistä. Hyvinvointialueiden rahoituslakiin tulee saada korjaus pikaisesti ja valtionrahoitus Lapille riittävälle tasolle.

Kerron hieman taustastani sinulle, jotta tiedät, missä liemissä minut on keitetty ja kuinka olen kehittynyt sotealan asiantuntijaksi ja laaja-alaiseksi päättäjäksi. Olen asunut Torniossa vuodesta 1980, jolloin menin naimisiin mieheni kanssa. Syntymäpaikkakuntani on Pelkosenniemi ja lapsuuteni elin Suvannon kylässä, joten tunnen Lapin harvaanasutun maaseudun ja pitkien etäisyyksien haasteet. Muita asuinpaikkakuntia Lapissa ovat olleet opiskelun sekä työelämän puitteissa Kemijärvi, Rovaniemi ja Kemi. Perheeseeni kuuluvat 4 aikuista lasta ja 3 lastenlasta. Harrastan järjestötyötä ja liikun mielelläni luonnossa. Lempipaikkoja ovat Lapin tunturit ja kodin läheltä löytyvät marjametsät sekä jokimaisemat.

Olen toiminut Tornion kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1993, jolloin pienten lasten äitinä  lähdin mukaan kuntapolitiikkaan, vaikka työtehtäväni olivat myös vaativia. Puolisoni on mahdollistanut luottamustehtävieni hoitamisen, kantamalla silloin päävastuun lapsista ja kodista arkipäivisin ja minä olin ikään kuin viikonloppu äiti. Luottamustehtävistä minulla on 8 valtuustokauden vankka kokemus hyvin laajasti kaikilta päätöksentekotasoilta. Torniossa kaupunginhallituksessa, lautakunnissa sekä konserni- ja henkilöstöjaoston puheenjohtajana, Lapin liitossa valtuustossa, hallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Lapin pelastuslautakunnassa, Meri-Lapin seutuhallituksessa jäsenenä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana, entisessä sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuuston vpj:na sekä useiden yhtiöiden hallituksissa puheenjohtajana ja jäsenenä.

Työskentelin 38 vuotta toimitusjohtajana yleishyödyllisessä, monipuolisia vanhuspalveluja tuottavassa yhdistyksessä sekä sen tytäryhtiöissä. Työni ohessa toimin valtakunnallisen Vanhustyön keskusliiton hallituksessa n. 20 vuotta Pohjois-Suomen edustajana. Olen myös työssäni rakennuttanut senioritalon Tornioon ja johtanut useita STEA:n rahoittamia kehittämisprojekteja, joilla on parannettu ikäihmisten elämänlaatua ja terveyttä sekä lievitetty yksinäisyyttä. Työurani alussa työskentelin mm. Länsi-Pohjan keskussairaalassa ja Tornion terveyskeskuksessa. Olen koulutukseltani sisätauteihin ja kirurgiaan erikoistunut sairaanhoitaja. Sen lisäksi olen suorittanut useita johtamiseen ja talouteen liittyviä opintoja, mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon, muutosjohtajuus- ja yritystoiminnan opinnot.   

Työelämästä jäin vapaalle, kun tulin valituksi ensimmäisissä aluevaaleissa aluevaltuutetuksi. Sain hoidettavakseni vaativan luottamustehtävän aluehallituksessa. Olen myös aluehallituksen henkilöstöjaostossa ja aluehallituksen edustaja vanhusneuvostossa. Lisäksi olen työskennellyt aluehallituksen nimeämissä työryhmissä, joista merkittävimmät ovat olleet Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimuksen seuranta- ja ohjausryhmät sekä strategian toteuttamisohjelmatyön ohjausryhmä. Aluehallituksen Keskustan ryhmän puheenjohtajana toimin v. 2023. Olen valmis jatkamaan työskentelyäni Lapin hyvinvointialueella kaikkien lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden puolesta. 

Anna äänesi kuulua vahvasti Sinun puolestasi!

Läpileikkaus valtuustokaudestani ja uusia haasteita kohti

Perjantai 21.3.2025 klo 20.41 - Outi Keinänen

Osaava asiantuntija
Uskottava kokemus
Tekevä päättäjä
Inhimilliset arvot
 KEINÄNEN

Tällä kaudella olen Tornion kaupunginvaltuutettuna hoitanut pääsääntöisesti ylikunnallisia tehtäviä. Mielestäni ne juuri sopivat parhaiten meille kokeneille luottamushenkilöille, koska meillä on jo hallinnassa laajemmat asiakokonaisuudet sekä tutuksi tullut päättäjäverkosto seutukunnassa ja koko Lapissa. Ja varmasti neuvottelutaidot ovat hioutuneet vuosien varrella sekä vaadittavaa poliittisen päätöksenteon taitoa ja osaamista on kertynyt paljon.

Kuntayhtymistä merkittävimpänä tehtävänä minulla on Lappian hallituksen puheenjohtajuus, josta olen tykännyt kovasti. Lappian koulutuskuntayhtymä on hyvin hoidettu organisaatio. Lappian merkitys nuorten ja aikuisten ammattiin valmistumisessa ja työpaikan saannissa, varsinkin Lapissa, on keskeinen.

Lisäksi kuntien elinvoiman ja työelämän tarpeisiin vastaamisessa Lappialla on todella tärkeä rooli yhteistyökumppanina koko Lapissa ja erityisesti Länsi-Lapissa 8 omistajakunnan alueella. Lappiassa on tulevien vuosien haasteena edelleen vähenevä Valtion rahoitus sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen rahoituslain ja väestörakenteen muutoksiin hallitusti.

Olen myös Lapin liiton valtuutettu sekä LL hallituksen varajäsen. Lapin liiton valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti 2 kertaa vuodessa.  Hoidan lisäksi Meri-Lapin seutuhallituksen ja työllisyyslautakunnan varajäsenenä Meri-Lapin kuntien yhteisiä asioita. Nämä varajäsenyydet ovat työllistäneet muutamia kertoja vuodessa.

Luovutin Tornion tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden pois ensimmäisen vuoden jälkeen, kun Laphan hyvinvointialueen luottamustehtävät veivät niin paljon aikaa ja voimavaroja. Mielestäni jokainen luottamustehtävä pitää hoitaa kunnolla ja siitä olen itse pitänyt huolen omalla kohdallani.

Toimitusjohtajan työni ohella paljon aikaa vieviä ja vaativia tehtäviä, joita minulla on nyt ollut, en olisi ehtinyt hoitaa. Varsinkin työ aluehallituksessa on lähes puolipäiväistä, kun sen kunnolla hoitaa.

Lapin hyvinvointialueella olen aluevaltuutetun tehtävän lisäksi siis vaativissa luottamustehtävissä aluehallituksessa ja henkilöstöjaostossa. Vuoden 2023 ajan vedin myös aluehallituksen Keskustan ryhmän kiertävää puheenjohtajuutta. Lisäksi olen pari jälkimmäistä vuotta nyt aluehallituksen edustaja vanhusneuvostossa.
Monet Meri-Lapin kuntia koskevat asiat, kuten Länskän palvelujen puolesta vaikuttaminen aluehallituksessa, ovat liiankin vahvasti kaatuneet vastuulleni, koska en ole ns. kaksoismandaatilla kaupunginhallituksen jäsenenä, joka olisi estänyt näiden asioiden hoitamista aluehallituksessa, varsinkin kauden alussa noin pari ensimmäistä vuotta.

Useat aluehallituksen jäsenet ovat kaksoismandaattiensa takia joutuneet jäävätyiksi aluehallituksen päätöksenteosta siltä osin, kun asiat ovat koskettaneet heidän omia kuntia ja niiden sitoumuksia ja sopimuksia. Kuntien hallituksissa ja kuntien johtavissa viroissa olevilla, aluehallituksessa olosta syntyy hankala kaksoismandaatti, johon tulee vaalien jälkeisissä paikkavalinnoissa kiinnittää kaikissa puolueissa erityistä huomiota!
Ja kolmoismandaatit eli päättäjänä oleminen yhtä aikaa eduskunnassa, maakunnassa/hyvinvointialueella hallitusten kokouspiirissä ja kunnassa ovat jo aivan liikaa vallan keskittämistä ja jopa luottamustehtävien aliarviointia. Yhdellä ihmisellä on täysin mahdotonta hoitaa niitä kaikkia edes tyydyttävästi. Se on nyt koettu ja toivottavasti otettu opiksi.

Pari ensimmäistä vuotta varsinkin aluehallituksessa väännettiin melkein joka kokouksessa Länskän asioista, kuten MLP sopimuksesta jne. Niissä asioissa olisi tarvittu Meri-Lapista laajempaa joukkoa mukaan päättämään jo aluehallituksessa. Aluehallituksen jäsenenä tehtäväni on ollut siksi erityisen vaativa ja raskas.

Olin aluksi yht.1,5 vuotta MLP sopimuksen seuranta- ja ohjausryhmissä käytännössä ainoa edustaja, joka puolusti sopimuksen jatkamista. Siitä huolimatta aluevaltuustossa voitimme muutossopimuksen hyväksymisen yhdellä äänellä. Valmistelin ja tein kyseisen voittaneen esityksen aluevaltuustossa.

Viime vuoden alusta alkaen olemme saaneet taistella lisäksi säästöpäätösten kanssa, jotka ovat koskettaneet koko Lappia mm. vanhuspalveluiden ja pienten terveyskeskusten vuodeosastojen lopettamisella. Se on tuntunut todella pahalta näin sote ammattilaisen silmissä ja pitkään työelämässä vanhuspalveluiden kehittäjänä ja johtajana työskennelleenä.

Laphan vanhuspalveluissa olen kuitenkin saanut aikaan säästöjen loivennuksia merkittävästi koko Lapin osalta omilla esityksilläni, joista usea meni jo yksimielisesti läpi aluehallituksessa ja loput äänestämällä aluevaltuustossa.

Esitin, että ympärivuorokautisia vanhusten palveluasumisen paikkoja ei vähennetä 7 %:n peittävyyteen yli 75 v. eli leikkausta olisi tullut 356 paikkaa. Esityksestäni peittävyys nostettiin 7,21 %:n, joka merkitsi, että 56 ympärivuorokautista palveluasumispalvelupaikkaa jäi Lappiin enemmän.

Toinen tärkeä esitykseni, jonka sain läpi erinäisten mutkien kautta, oli se, että vanhuksille Laphan tulee järjestää asumis- ja tukipalvelut omassa kotikunnassaan. Pidän sitä, samoin kuin vammaistenkin kohdalla, täysin oikeudenmukaisena ja inhimillisenä tavoitteena. Näiden toteutumista on valvottava myös seuraavallakin kaudella.

Erityisesti Meri-Lapin 58.000 asukkaan väestöämme ovat koskettaneet hyvin ikävästi synnytysosaston sekä lasten- ja naistentautien vuodeosastojen lopettaminen Länskästä. Ylivoimaisesti pahin vaikutus tästä tulee sairastuville lapsille ja heidän perheille. Se vaikuttaa laajasti myös työelämään poissaolojen lisääntymisenä, koska toisen vanhemman täytyy olla kauempana olevassa sairaalassa lapsen kanssa. Yksinhuoltajien tilanne tulee olemaan erityisen vaikea, jos on vielä useampia lapsia.

Palvelujen karsiminen ja pidentyvät välimatkat tulevat koko Lapissa monin tavoin heikentämään palvelujen saavutettavuutta ja ihmisten turvallisuutta. Työntekijöiden työajasta kuluu myös liikaa matkoihin ja se on pois asiakkaiden hoidosta sekä vähentää työssä viihtyvyyttä, vaikeuttaen hoitajien saatavuutta.

Tulen vastustamaan sitä, että lisäsäästöjen hakemista kohdistetaan jatkossa lisää ihmisille tärkeisiin palveluihin ja palveluverkon harventamiseen entisestään. Säästöjä voidaan saada aikaan kestävällä tavalla vain palvelutoimintaa pitkäjänteisesti kehittämällä. Näihinkin löytyy ratkaisuja. Aluevaltuuston päättämää ja valtiovarainministeriön hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa joudumme viemään suunnitellusti eteenpäin, mutta uusia palveluleikkauksia ei ole syytä tehdä.

Kaikkeni yritin, että Länskän päivystykseen olisi jäänyt edes lastentauteihin ja naistentauteihin erikoistuneita sairaanhoitajia sekä synnyttäjien hätätilanteita varten kätilöitä. Esitykseni tästä hävisi aluevaltuustossa muutamalla äänellä.

Samoin psykiatrinen tahdonvastainen päivystyspotilaiden hoito lopetettiin Länskästä aluevaltuustossa äänestyspäätöksellä ja keskitettiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle. Siitäkin esitykseni hävisi aluevaltuustossa. Niinpä olemme tässä karvasta kalkkia joutuneet nielemään ja se johtuu enimmäkseen Valtion asettamista kohtuuttomista säästötavoitteista hyvinvointialueille.

Kaiken kukkuraksi saimme kokea pahimman mahdollisen pettymyksen joulukuussa Orpo-Purra hallituksen ajaman ja eduskunnassa 3 äänen enemmistöllä päätetyn sairaalalain voimaantulosta, joka heikentää Länskän palveluja niin, että meille ei jää enää varsinaista toista keskussairaalaa.

Meille on Meri-Lappiin jäämässä näillä näkymin jonkin sortin suppea sairaala, jonka toiminnan sisällöstä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakiasetusta sairaalalain tarkemmasta tulkinnasta ja toteutuksesta. Sairaalalaki lopettaa monierikoisalaisen yöpäivystyksen ja rajoittaa samalla merkittävästi leikkaustoimintaa Länskässä 1.10.2025 alkaen. Tämä on tyrmistyttävä laki ja aiheuttaa vain lisäkustannuksia Laphalle ja heikentää ihan kaikkien lappilaisten terveyspalveluita.

Näistä hyvin ikävistä päätöksistä huolimatta meillä on kuitenkin ihmisille paljon tärkeitä palveluja puolustettavana. Edunvalvontatyö ei lopu Lapissa, Meri-Lapissa, Torniossa, Laphassa, eikä Lappiassa tähän kauteen, päinvastoin!
Lappi ei voi olla vain luonnonvarojen reservaatti, josta muu maa hyötyy ja me täällä joudumme sammuttelemaan valoja. Näin ei voi jatkua!

Olen siis monissa liemissä keitetty,  kokenut ja jämäkkä päättäjä. Otan asioista selvää ja perustan päätökseni tietoon ja erityisesti inhimilliseen, Lapin asukkaat ja asiakkaat sekä olosuhteet huomioon ottavaan, näkemykseeni ja arvoihini.

Olen erittäin sitoutunut jatkamaan työtä näiden yhteisten asioidemme eteen ja vaikuttamishaluni on vahva, jotta elinvoima ja palvelut sekä työ- ja koulutuspaikat säilyvät niin omassa kunnassa, kuin seutukunnassa ja Lapin maakunnassa.

Toivon saavani jatkopestin Laphan aluevaltuutettuna ja Tornion kaupunginvaltuutettuna. Tornion edustajana varsinkin kuntayhtymissä jatkaminen kiinnostaa eniten ja se edellyttää valtuutetuksi valintaa.

Kirjoitan edelleen ajatuksiani pääasiassa facebook sivuillani ja fb ryhmissä entiseen malliin siitä, miten päätöksenteko sujuu. Olet tervetullut fb sivulleni kaveriksi.

Olen jo kirjoittanut paljon taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa olevasta Laphasta. Saatanpa hämmästellä vielä tuota valtakunnan politiikkaakin, josta on tullut jo paljon sanomista.

Omista vaaliteemoistani kerron blogikirjoituksissani lisää, vaikka tässäkin jutussa niitä tuli jo rivien välissä.
Kiitos, että jaksoit lukea tarinani loppuun asti<3

Mukavaa ja aurinkoista kevättalvea! Tule tapaamaan minua vaalikierroksille! 
Jutellaan sekä Laphan että Tornion asioista.
Päivitän näidenkin sivujen kalenteriin ohjelmaani. 
Samoin voit seurata vaaliohjelmaani ja kommentointejani Fb sekä Instassa.

Muista äänestää!

Kuntavaaleissa Torniossa numeroa 64

Aluevaaleissa Lapissa numeroa 2270

Osaava asiantuntija
Uskottava kokemus
Tekevä päättäjä
Inhimilliset arvot
 KEINÄNEN

Olen ehdokkaana alue- ja kuntavaaleissa 13.4.2025

Lauantai 15.3.2025 - Outi Keinänen

Osaava asiantuntija
Uskottava kokemus
Tekevä päättäjä
Inhimilliset arvot
 KEINÄNEN

 

Toivon, että voit antaa luottamuksesi

ja äänesi minulle;

Vaaliteemani ovat allaolevissa kuvissa.

Lapin hyvinvointialueen paikkavalinnat

Lauantai 5.3.2022 klo 20.59 - Outi Keinänen

Lapin aluevaltuuston valintapäätöksiä

Lapissa pidettiin historiallinen ensimmäinen aluevaltuuston kokous 2.3.2022 Rovaniemellä Lapin yliopiston Fellman salissa. Kokoukseen osallistui 59 aluevaltuutettua, osa etäyhteydellä.

Ennen kokousta valtuustoryhmät olivat koolla keskustelemassa tulevista päätöksistä ja tutustumassa toisiinsa. Yhteiskuva otettiin juhlavissa tunnelmissa. Valtuuston puheenjohtajan nuijan luovutti sen suunnittelija professori Jokela. Nuija oli tehty Ounasjokivarren leppäpuusta ja siinä oli symboliikkaa Lapin historiasta. Symboliikka kuvasi hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja yhteistyötä.

Aluevaltuutetuista vanhin Keskustan Paavo Väyrynen avasi kokouksen ja johti puhetta hallintosäännön päättämisen ajan aina uuden aluevaltuuston puheenjohtajan valintaan saakka.

Hallintosääntö todettiin vielä keskeneräiseksi ja siinä on edelleen tarvetta lisätyöstämiseen. Sen vuoksi perustettiin sääntötyöryhmä, jonka varsinaiset jäsenet ovat aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ja varajäseninä varapuheenjohtajat.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana toimiva Pekka Pelttari Torniosta tuli sääntötyöryhmän puheenjohtajaksi.

Aluevaltuuston puheenjohtajat valittiin puolueiden välisten paikkajakoneuvottelujen perusteella.

Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin SDP Johanna Ojala-Niemelä Rovaniemeltä. Hän on päättäjänä mukana monella tasolla, kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan pj. ja kaupunginvaltuutettu sekä Lapin liiton valtuuston 1.vpj ja sai aluevaaleissa 1582 ääntä.

Keskustan Vuokko Tieva-Niittyvuopio Utsjoen eläkkeelle jäävä kunnanjohtaja valittiin valtuuston 1. vpj:ksi, hän sai aluevaaleissa 548 ääntä.

Vasemmiston eläkkeellä oleva satamapäällikkö ja kaupunginvaltuuston pj. Reijo Viitala Kemistä valittiin 2. vpj:ksi ja hän sai aluevaaleissa 422 ääntä.

Perussuomalaisten Kaisa Juuso Torniosta, on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, hänestä tuli 3. vpj. ja hän sai aluevaaleissa 1096 ääntä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston pj. Heikki Autto Rovaniemeltä tuli aluevaltuuston 4. vpj:ksi ja aluevaaleissa hän sai 1325 ääntä.

Puolueet valitsivat aluevaltuutetuista aluehallitukseen pääsääntöisesti johtamisesta, talousasioista, henkilöstöhallinnosta, kuntien hallinnosta ja kunnallisesta päätöksenteosta sekä samalla myös sosiaali-ja terveyspalveluista laajemmin perillä olevia osaajia;

Aluehallitukseen puheenjohtajaksi valittiin Keskustan aluevaltuutettu Tapani Melaluoto Ylitorniolta, eläkkeellä oleva entinen kunnanjohtaja. Tapani Melaluoto sai aluevaaleissa 1054 ääntä, jotka kertyivät lähinnä Ylitorniolta, Pellosta,Torniosta ja Rovaniemeltä. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on palkallinen kokopäivätoimi.

Melaluodon varajäsen on Keskustan aluevaltuutettu Jussi Vaara Tervolasta. Hän on yrittäjä ja pitkäaikainen kunnanvaltuutettu ja sai aluevaaleissa 382 ääntä.

Aluehallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Kokoomuksen aluevaltuutettu Antti Kaarlela Torniosta. Antti Kaarlela sai aluevaaleissa 379 ääntä. Hän on yrittäjä ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu Torniosta.

Kaarlelan varajäsen on kokoomuslainen aluevaltuuston varajäsen Auvo Kilpeläinen Kemijärveltä. Kilpeläinen on eläkkeellä oleva entinen sosiaali- ja terveysjohtaja ja sai aluevaaleissa 186 ääntä.

2. varapuheenjohtajaksi valittiin sosiaalidemokraattien Sari Auvinen Kemistä v. 2023 loppuun. Hänen äänimääränsä aluevaaleissa oli 554 ääntä. Sari Auvinen on Mehiläinen Länsi-Pohjassa (MLP) töissä sairaanhoitajana ja toimii pääluottamusmiehenä sekä on Kemin pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu.

Sari Auvisen tilalle hallitukseen tulee v. 2024 alusta Outi Rämö, sdp Torniosta. Hän sai 460 ääntä aluevaaleissa. Outi Rämö on Tehyn valtuutettu, työsuojeluvaltuutettu ja kuntoutusneuvojana työskennellyt pitkään Tornion terveyskeskuksessa sekä kaupunginvaltuutettu.

Heidän varajäsenensä on aluevaltuuston varajäsen Marjo Rundgren Rovaniemeltä. Perheneuvojana toimiva diakonissa ja kaupunginvaltuutettu sai aluevaaleissa 192 ääntä.

Keskustan aluehallituksen jäsenet ja heidän varajäsenet aakkosjärjestyksessä;

Outi Keinänen aluevaltuutettu Torniosta. Keskustalainen sosiaalineuvos on 8. kauden kaupunginvaltuutettu ja sote-järjestön toiminnanjohtaja. Länskän hallituksessa, MLP hallituksessa ja Lapin liitossa pitkään päättäjänä toiminut sai 424 ääntä aluevaaleissa.

Keinäsen varajäsen Tanja Joona Ylitorniolta, Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja ja Ylitornion kunnanvaltuuston pj. sai aluevaaleissa 231 ääntä.

Raija Kerätär aluevaltuutettu Rovaniemeltä, kuntoustuslääkäri ja Keskustan edustaja. Rovaniemellä 1.kauden kaupunginvaltuutettu sai aluevaaleissa 782 ääntä.

Kerättären varajäsen on Pelkosenniemeltä, politiikan ammattilainen, entinen eduskunta-avustaja ja uusi kasvo aluevaltuuston varajäsen Laura Lakso, jonka äänimäärä aluevaaleissa oli 211.

Tommi Lepojärvi aluevaltuutettu Keminmaasta, opettajana Lappiassa ja maa- sekä metsätalousalan ammattilainen. Hän on entinen Keminmaan kunnanjohtaja ja nykyinen kunnanhallituksen pj. ja ollut mm. Lapin sote-savotan projektipäällikkönä ja MLP hallituksessa. Lepojärvi sai 814 ääntä aluevaaleissa.

Lepojärven varajäsen on aluevaltuuston varajäsen Ismo Urpilainen Torniosta. VR:n palveluksessa oleva keskustan 2. kauden kaupunginvaltuutettu sai 202 ääntä aluevaaleissa.

Mari Palolahti aluevaltuutettu Inarista, keskustalainen sosiaalialan ammattilainen ja kunnan hallintopäällikkö sai aluevaaleissa 928 ääntä. Hänet valittiin myös Keskustan valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtajaksi.

Palolahden varajäsen on aluevaltuutettu Eeva-Maria Maijala Savukosken nykyinen kunnanjohtaja ja entinen Keskustan kansanedustaja Lapista. Maijala sai aluevaaleissa 517 ääntä.

Timo Peisa aluevaltuutettu Ranualta, kunnan johtava lääkäri, joka tuli valituksi Keskustan listalta sitoutumattomana 1374 äänellä. 

Peisan varajäsen on aluevaltuuston varajäsen Antti Haukipuro Rovaniemeltä. Hän on toimitusjohtaja sekä yrittäjä ja sai aluevaaleissa 268 ääntä.

Sdp aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat;

Pekka Tiitinen, aluevaltuutettu Kemistä. Hän on toiminut pitkään Kemin kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen pj. sekä opettajana Lappialla. Koulutus on terveydenhuollon alalta ja hänen äänimääränsä aluevaaleissa oli 507.

Tiitisen jälkeen tulee hallitukseen aluevaltuutettu Eemeli Kajula lähihoitaja ja DI-opiskelija ja kaupunginvaltuutettu Rovaniemeltä. Kajula vaihtuu hallituksen varsinaiseksi jäseneksi 2024 alusta ja hänen äänimääränsä aluevaaleissa oli 340.

Heidän varajäsenensä on aluevaltuuston varajäsen Jukka Ikäläinen Kemistä, joka on pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja sai aluevaaleissa 236 ääntä.

Vasemmiston aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat;

Pertti Hemminki, aluevaltuutettu Tervolasta. Hän on eläkkeellä oleva Rovaniemen entinen perusturvajohtaja ja on nyt Tervolan kunnanvaltuutettuna. Hemmingin äänimäärä aluevaaleissa oli 364 ääntä.

Hemmingin varajäsen aluevaltuutettu Pekka Honkanen Simosta siirtyy hallituksen varsinaiseksi jäseneksi v. 2024 alusta. Honkanen on toiminut lääkärinä ja sai aluevaaleissa 357 ääntä.

Piia Kilpeläinen-Tuoma, aluevaltuutettu Pellosta. Hän on rehtori ja Pellon kunnanvaltuutettu sekä sai aluevaaleissa 463 ääntä.

Varajäsen aluevaltuutettu Jonna Parviainen Rovaniemeltä on sairaanhoitaja ja lähihoitaja, joka sai aluevaaleissa 369 ääntä. Hän siirtyy hallituksen varsinaiseksi jäseneksi v. 2024 alusta.

Kokoomuksen aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat;

Ilkka-Petri Välitalo, aluevaltuutettu Rovaniemeltä. Välitalo on erikoislääkäri ja sai aluevaaleissa 404 ääntä.

Välitalon varajäsen on aluevaltuutettu Jari Huotari, eläkkeellä oleva kapteeni ja kunnanvaltuutettu Inarista ja hän sai 329 ääntä.

Perussuomalaisten aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat;

Jari Hast, aluevaltuutettu Torniosta sekä 1. kauden kaupunginvaltuutettu, joka sai aluevaaleissa 296 ääntä. Hän on tulliylitarkastajana.

Hastin varajäsen on aluevaltuutettu Juhani Kelloniemi Kemijärveltä. Opettajana ja kulttuuriohjaajana toimiva kaupunginvaltuutettu Kelloniemi sai aluevaaleissa 295 ääntä. 

Sara Seppänen, aluevaltuutettu Rovaniemeltä on kaupunginvaltuutettuna ja Lapin liiton valtuuston pj. Luokanopettaja sai aluevaaleissa 952 ääntä.

Seppäsen varajäsen on Heli Trög, aluevaltuutettu Keminmaasta. Sosionomi ja kunnanvaltuutettu Trög sai aluevaaleissa 334 ääntä.

Sitoutumattomien yhteislistan aluehallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat;

Krista Stauffer aluevaltuutettu Sodankylästä on logistiikka-asiantuntija ja sai aluevaaleissa 687 ääntä. Hän on myös kunnanvaltuutettuna.

Staufferin varajäsen on Kari Askonen aluevaltuutettu Ylitorniolta ja kunnan johtava lääkäri.

Lautakuntien puheenjohtajat;

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan pj. Pekka Pelttari, Keskustan aluevaltuutettu Torniosta. Hän on toiminut aikaisemmin pitkään kaupunginvaltuutettuna ja hallituksen pj:na ja on vararehtori evp. Pelttari sai aluevaaleissa 406 ääntä.

Lautakunnan varapuheenjohtaja on SDP:n aluevaltuutettu Antti Väänänen Rovaniemeltä. Infektiolääkäri ja pääluottamusmies sai aluevaaleissa 293 ääntä.

Osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan pj. Riitta Liinamaa, SDP aluevaltuutettu Rovaniemeltä. Psykoterapeutti Liinamaa sai aluevaaleissa 293 ääntä.

Lautakunnan varapuheenjohtaja PS aluevaltuutettu Juhana Kelloniemi Kemijärveltä on myös aluehallituksen varajäsen ja kulttuuriohjaaja sekä kaupunginvaltuutettu sai aluevaaleissa 295 ääntä.

Pelastus- ja valmiuslautakunnan pj. Jari Huotari, Kokoomuksen aluevaltuutettu Inarista. Kapteeni evp. sai aluevaaleissa 329 ääntä ja on myös aluehallituksen varajäsen.

Lautakunnan varapuheenjohtaja on Keskustan aluevaltuutettu Janne Kaisanlahti Kemijärveltä. Oikeustieteen maisteri ja yrittäjä on toiminut pitkään politiikassa mm. eduskunta-avustajana. Hän sai aluevaaleissa 805 ääntä.

Tarkastuslautakunnan pj. vasemmiston aluevaltuutettu Vesa Puuronen on professori Rovaniemeltä. Hän on kaupunginvaltuutettu ja sai aluevaaleissa 357 ääntä.

Lautakunnan varapuheenjohtaja on kokoomuksen aluevaltuutettu Pekka Heikkinen Sodankylästä. Hän on ollut pitkään kunnanvaltuutettu ja luokanopettaja sai aluevaaleissa 270 ääntä.

Aluevaalilautakunnan pj. perussuomalaisten Tarmo Salonen, yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Kittilästä. Sai aluevaaleissa 152 ääntä.

Lautakunnan varapuheenjohtaja Keskustan Ulla Ilvesluoto Ranualta on oikeustieteen opiskelija ja kunnanvaltuutettu sai aluevaaleissa 128 ääntä.

Saamen kielen lautakunnan pj. Keskustan Laura Niittyvuopio-Valle. Lautakunnan vpj. vasemmiston Anni-Sofia Niittyvuopio. Saamenkielen lautakuntaan vaatimuksena on saamenkielen taito.

Lisäksi lautakuntiin valittiin jäseniksi vahvoja kunnallisen päätöksenteon ja paljon myös sote-alan osaajia.

Keskustapuolueen valintaprosessi

Keskustassa aluevaltuutetuiksi valituille, varavaltuutetuille ja kaikille aluevaaliehdokkaille jaettavien hyvinvointialueen muiden luottamuspaikkojen valintaprosessi oli moniportainen ja Keskustapuolueen ohjeiden mukainen molemmissa piireissä.

Peräpohjolan piirin paikkajakojen osalta koko valintaprosessiin osallistui yhteensä lähes 100 henkilöä.

Jokainen aluevaaliehdokkaana ollut sai toivoa maksimissaan kolmelle vaihtoehtoiselle luottamuspaikalle, joista piiritoimistolla tehtiin yhteenvetolistat. Keskustalla on kaksi piiriä Lappi ja Peräpohjola. Kummallekin piirille Keskustalle tulleet luottamuspaikat jaettiin pääsääntöisesti puoliksi piirien kesken. Ensisijalla muiden luottamuspaikkojen jaossa olivat aluevaltuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valitut sekä eniten ääniä saaneet ehdokkaat niistä 4 kunnasta, joista ei tullut valituksi aluevaltuutettua.

Peräpohjolaan tuli aluehallituksen pj. ja Lapille valtuuston 1.vpj. Hallitus ja suurimmat lautakuntapaikat jaettiin piirien kesken 3/3. Tasa-arvolaki täytettiin molempien piirien toimesta.

Piirien valtuutetut keskustelivat toiveistaan ensin piiritoimiston järjestämissä omissa kokouksissaan.

Sen jälkeen Keskustan aluevaltuutetut kokoontuivat päättämään ja äänestämään aluehallituksen puheenjohtajasta sekä hallituksen jäsenistä ja valtuuston varapuheenjohtajasta.

Seuraavaksi aänestystulos oli käsittelyssä aluevaltuustoryhmän ja piirihallitusten yhteiskokouksessa, jossa äänestettiin uudestaan ainoastaan Lapin piirille tulevasta valtuuston 1. vpj paikasta. Muut valinnat eli myös kaikki aluehallituksen paikat menivät yksimielisenä esityksenä ylimääräisille piirien paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen edustajien kokoukselle.

Peräpohjolan piirissä äänestettiin vielä hallituksen jäsenyyksistä, mutta alkuperäinen esitys ei muuttunut äänestyksen tuloksena. Äänestystulos oli niin selvä, että siinä ei jäänyt jossitelulle sijaa.

Lapin piirin yleiskokouksessa äänestettiin vielä valtuuston 1.vpj paikasta ja se jaettiin kahdelle henkilölle. Varapuheenjohtajana aloittaa siihen alunperinkin valittu henkilö Utsjoelta ja v. 2024 alusta siihen vaihtuu Itä-Lapin aluevaltuutettu.

Keskustapuolueen paikkavalinnoille oli käytössä puolueen ohjeiden mukainen 7 eri kohdan kriteeristö, jonka perusteella valintoja arvioitiin. Alueellinen tasapuolisuus ja tasa-arvo miesten ja naisten välillä, valittujen tausta, kuten asiantuntemus, ammatti ja vahva kokemus kunnallisesta päätöksenteosta sekä kannatus tulivat hyvin huomioiduksi valinnoissa.

Kaikki aluevaltuutetut eivät halunneet muita paikkoja kuin aluevaltuutetun paikan.

Jotkut pettyivät, kun eivät saaneet ensimmäistä ja ainutta toivettaan läpi, eivätkä sitten ottaneet mitään muutakaan luottamustehtävää, vaikka eri vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla. Sekin oli täysin oma valinta.

Kaikille luottamuspaikoille oli useampia toivomuksia, mutta pääsääntöisesti toiveitaan esittäneet saivat yhden luottamuspaikan ja ainakin kaikki aluevaltuutetut ja varavaltuutetut, jotka halusivat muun luottamuspaikan, sen saivat. Eivät kuitenkaan aina oman ensimmäisen, toisen tai kolmannenkaan toiveen mukaisena.

Aluevaltuustolla on iso urakka edessään. Hallitus aloittaa työskentelynsä jo 8.3. ja lautakunnat vähän myöhemmin. Jokaisella on tärkeä tehtävä ja roolinsa tässä uudessa Lapin hyvinvointialueen organisaatiossa. Toivottavasti se tehtävä ymmärretään aloittaa hyvässä yhteistyössä!

 

LATU AUKI LAPPI Mielipidekirjoitus Kotikulmilta lehti

Torstai 20.1.2022 klo 8.36 - Outi Keinänen

LATU AUKI LAPPI

Lapin aluevaaleissa valitaan 59 valtuutettua, jotka pääsevät avaamaan latua umpihangessa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueesta on luotava sellainen, että se turvaa peruspalvelut koko Lapin alueella, 21 kunnassa. Lapissa on kaksi keskussairaalaa ja molempien toiminta täytyy varmistaa pitkälle tulevaisuuteen. Käytännössä aluevaltuutetut vastaavat uuden organisaation luomisesta ja käynnistämisestä valtuustokauden aikana.

 

Lue lisää »

Tervehdyspuhe

Sunnuntai 12.12.2010 - Outi Keinänen

Tornion kansalaisopisto edelläkävijänä

Tornion kansalaisopiston toiminta on laajaa ja laadukasta, josta on annettu myös valtakunnallista tunnustusta.

Tervehdyspuheeni kansalaisopiston juhlassa 12.12.2010 Seminaarin koululla.

Lue lisää »

Tästä on otettava opiksi!

Sunnuntai 5.12.2010 klo 13.55 - Outi Keinänen

Nyt itsenäisyyspäivän aattona on hyvä pysähtyä miettimään suomalaisuutta ja sen merkitystä meidän jokaisen arkipäivässä, ei vain juhlapuheissa. Todellinen itsenäisyytemme riippuu myös siitä, puolustammeko suomalaista, erityisesti paikallista työtä ja sen osaavia tekijöitä jatkossakin. Paikalliset toimijat ja pienyrittäjät tulee ottaa paremmin huomioon kuntien hankintojen suunnittelussa, se on arkipäivän itsenäisyystaistelua tämän päivän Suomessa! 

Mielipiteeni Tornion ensihoidon ja sairaankuljetuksen, tämän vuoden aikana tapahtuneesta, kilpailuttamisprosessista. Avaa linkki, lue ja kommentoi. Kirjoittajan omalla nimellä esitetyt asialliset ja rakentavat kommentit julkaistaan sivullani, jos näin toivot.

Lue lisää »

Seniori-Suomen haasteet

Perjantai 15.10.2010 - Outi Keinänen, Vanhustyön keskusliiton hallituksen jäsen

Tämä artikkelini on julkaistu Vanhustyö lehdessä sekä Suomenmaassa, Pohjolan Sanomissa, Torniolaisessa, Lounais-Lapissa ja Meän Tornionlaaksossa syksyllä 2010.

Lue lisää »